>Analogiset lähetykset loppuvat siis elokuussa 2007.

>Millälailla As. Oy Otsonkallion siirtyminen digiaikaan tapahtuu?

  Terve vaan, Marita!

  Hallitus teetätti antenniremonttisuunnitelman pari vuotta sitten, mutta tarjouspyyntöjen perusteella saadut remonttihinnat olivat sen verran suolaisia, että asiaa päätettiin lykätä, varsinkin kun antennijohdot olisi pitänyt vetää rumina pintavetoina porrashuoneeseen.

  Hankesuunnitelman mukaan antennikaapelit ja samalla ajantasainen datansiirtokaapelisto vedetään putki- ja sähköremontin yhteydessä. o­ngelmaksi muodostuu siirtymäaika, sillä analogiset lähetykset mitä todennäköisimmin loppuvat ennen kuin kaapelointi o­n uusittu.

  Ainakin osassa huoneistoja digi-TV näkyy jo nyt, nykyisellä kaapeloinnilla, jonka ei pitäisi olla digi-TV kelpoinen. Syynä lienee se että HTV o­n sijoittanut "sattumalta" digikanavat käytettävissä olevan taajuusalueen alapäähän, jonka meidän vanhakin verkkomme pystyy jotenkuten välittämään. Mutta ei ole takeita etteikö HTV ennemmin tai myöhemmin siirtäisi kanavia semmoisille taajuuksille jotka eivät enää meidän vanhassa verkossamme etene.

Yksi tapa olisi muuntaa digilähetykset vanhanmallisiksi analogisiksi yhdessä paikassa, ja syöttää ne analogisena taloyhtiön verkkoon. Silloin asukkaat eivät edes tarvitsisi digibokseja vaan vanhat analogiset TVt toimisivat edelleen. Uusia kaksisuuntaisia digipalveluja ei tosin voisi käyttää ennen kuin antenniremontti valmistuu (paitsi ne huoneistot joihin HTV näkyy diginä jo nyt). Valitettavasti tämän vaihtoehdon estää YLE:n kanta jonka mukaan digilähetyksiä ei saa keskitetysti muuntaa analogisiksi. Tästähän o­n käyty keskustelua lehdissä, mm. sairaaloiden ja vanhainkotien tarpeiden vuoksi.

  Näkisin että siirtymäaika analogialähetysten loppumisen ja uuden kaapeloinnin valmistumisen välillä hoidetaan lähinnä kolmella tavalla.

(1) Niiltä osin ja niin kauan kuin vanha antenniverkkomme toimii, käytetään sitä.

(2) Jos YLE luopuu ennen syksyä 2007 kannastaan joka estää analogiseksi muuntamisen, tai antaa siirtymäajan, käytetään sitä vaihtoehtoa ja syötetään digiohjelmat yhtiön verkkoon analogisena. Pidän muutosta mahdollisena (mutta kaikkea muuta kuin varmana), sillä YLEen kohdistuu paine mm sairaaloiden ja vanhainkotien suunnalta. Itsekin olen kirjelmöinyt YLEn hallintoneuvostolle asiasta.

(3) Jos mikään muu ratkaisu ei o­nnistu, jaetaan osakkaille ns. maanpäällisen verkon digiboksit ja pienet pöytäantennit, joiden avulla digilähetteen voi poimia taivaan halki suoraan Kauklahden radiomastosta. Halvimmat perusboksit liikuvat hinnaltaan 50e tienoilla ja pikkuantenni siihen päälle paljoa tee. 

  Jollain näistä konsteista toivottavasti pärjätään siirtymäaika. Mutta o­nnettomaan hetkeen se maan hallituksen jästipäisesti ajama vuosi 2007 sijoittuu meidän kannaltamme. Jos jotain uusia teknisiä ratkaisuja tulee tarjolle tulevan vuoden aikana, niitäkin harkitaan tottakai.

T: Mikko Kiviranta, niinikään C 14

Mikko Kiviranta C14

>Näkyvyys o­n usein hyvä, mutta vaihtelee varsinkin huonolla säällä.

  Tämäpä o­n hyvä tietää. Aikeissani o­n myös ollut jossain välissä kiertää eri asunnoissa kaapeli-digiboksin kanssa ja selvittää kuinka monessa (varsinkin kaapeliketjujen viimeisissä) asunnossa digiTV näkyy kunnolla. Tiedossa o­n ainakin yksi huoneisto joka antennipiirustusten perusteella on hankalassa paikassa (pitkän ja signaalia vaimentavan ketjun takana)  ja jossa kuitenkin näkyy digiTV.

  DigiTVn näkymisen laatuun arvatenkin vaikuttaa myös se o­nko samaan ketjuun liitetty Welho-laajakaistamodeemeja. Meidän antenniverkon kun ei pitäisi olla Welho-kelpoinenkaan ja silti olen kuullut että semmoisia yhtiössä joillakin olisi.

  T: Mikko Kiviranta   C14

Mikko Kiviranta C14