1) Sähköremontin teettämisestä yhdessä perinteisen putkiremontin kanssa o­n etua juuri rappujen kellareista asuntoihin kulkevien kaapelointien osalta. Samoja seinärakenteisiin avattuja reittejä voidaan käyttää sekä vesi- ja viemäriputkistojen että sähköjohtojen vientiin. Samalla johdot jäävät piiloon seinärakenteiden sisään.

2) Sähköille tarvitaan 1 nousu per asunto, eli noin puolet siitä mitä perinteisessä putkiremontissa (tyypillisesti 2 vesi/viemärinousua per asunto).

Sähköremontissa jokaisen rapun kellarissa olevasta nousukeskuksesta o­n vietävä uudet asuntokohtaiset kaapelit asuntojen sähkötauluille. Kaapelit eivät useimmissa rapuissa mahdu suoraan pinta-asennettaviksi, koska ne o­n mm. koteloitava paloturvallisesti. Pinta-asennus tarkoittaisi myös rappujen seinillä ja katoissa joka asuntoon haarautuvia melko kookkaita johtokouruja, jotka eivät ole varsinainen silmänilo. Sähkökaapeloinnit olisi siis parasta joka tapauksessa roilota seinärakenteiden sisään.

3) Sähköremontin tarve o­n ollut ilmeinen jo ainakin viimeiset 10 vuotta, ja nyt voisi olla oikea hetki toteuttaa se. Varsinaista parasta ennen -päiväystä nykyisillä vanhoilla sähköasennuksilla ei ole niin kauan, kun niihin ei tehdä muutoksia (mukaanlukien asuntojen keittiöiden ja kylpyhuoneiden sähköasennukset). Remontin taustalla o­n kuitenkin sekä sähköturvallisuus (vanhoissa asennuksissa asuntoihin ei tule erillistä suojamaajohdinta) että asuntojen nykyisten sähkönsyöttöjen riittämätön kapasiteetti (asuntoihin tulee vain yksi vaihe, eikä virta riitä).

Suojamaadoitus liittyy erityisesti keittiön ja kylpyhuoneen sähköturvallisuuteen, ja se o­n käytännössä lähes välttämätön, jos näihin tiloihin halutaan tehdä uusia sähköasennuksia.

Monissa asunnoissa myös sähkönsyötön riittämättömyydestä aiheutuu o­ngelmia, kun virta ei riitä useiden paljon sähköä kuluttavien laitteiden (uuni, keittolevyt, pesukone, silitysrauta, vedenkeitin jne) samanaikaiseen käyttöön. Tällöin voi käydä niin, että rapun nousukeskuksesta palaa kyseisen asunnon pääsulake ja aiheuttaa asuntoon sähkökatkoksen, jonka korjaamiseen tarvitaan huoltomiestä.

Kyseessä o­n siis sekä asumisen mukavuuteen ja nykyajan vaatimuksiin liittyvä tekijä. 50 vuotta sitten niin sähköturvallisuusmääräykset kuin asuntojen sähkölaitteiden määrä ja asukkaiden sähkönkulutuskin olivat huomattavasti nykyistä vähäisempiä.

4) Kuten edellä o­n todettu, sähköremontti vaatisi yhden sähkönousun avaamista rakenteisiin rappujen kellarista joka asuntoon. Pitkissä taloissa siis 2 nousua/rappu (1 nousu rapun molemmin puolin syöttämään päällekkäisiä asuntoja). Pistetaloissa nousuja tarvittaisiin mahdollisesti tätä enemmän, ja niiden vaatima koko o­n useisiin asuntoihin tarvittavan kaapeloinnin takia suurempi.

Erillään toteutetussa sähköremontissa syntyisi siis varsinaisten sähkötöiden lisäksi myös merkittäviä rakennekustannuksia. Nousujen roilotusten ja sähköasennusten jälkeen täytyisi kuitenkin tehdä myös rappujen pintaremontti (vähintään rappujen seinien tasoitus ja maalaus), jotta roilotusten jäljet saadaan piiloon.

Timo Peltonen, F35
hankesuunnitteluryhmän jäsen

Timo Peltonen, F35
hankesuunnittelutyöryhmän jäsen

Kiitos vastauksesta. Mielestäni tässä remonttikeskustelussa nämä muut isot tai vähintään isohkot remontit (sähkö-, antenni- jne) ovat jääneet liian vähälle huomiolle putkiremontin varjossa. Asia pitää ottaa esille yhtiökokouksessa.

Pauliina Hirsimäki, S 143

pauliinaph